« Indietro
In Finlandia si parla dell'Italia e degli italiani. Specialmente del loro rapporto con la lingua inglese. La giornalista Jenna Vehviläinen ha fatto un reportage da Roma per il giornale "Aamulehti" intervistando alcuni professionisti, tra i quali l'avvocato Giorgia Loreti, "costretti" a migliorare il loro linguaggio "british" nell'epoca del mercato globale. Sembra infatti non bastare in quest'epoca il vecchio insegnamento scolastico, carente soprattutto negli anni '80.
Asianajaja Giorgia Loreti, 37, kertaa työhuoneellaan Roomassa Pariolin kaupunginosassa englannin kielioppia. Hän on opiskellut kieltä yksityisopettajan johdolla kerran viikossa viime syksystä alkaen.
Aloitin kieliopinnot, kun minuun otti yhteyttä Roomassa asuva englantilainen mies, joka tarvitsisi asianajajaa. En osannut vastata hänen lähettämäänsä englanninkieliseen sähköpostiin. Se oli minulle viimeinen pisara, Loreti muistelee. Yhdeksän kuukautta myö- hemmin Loreti kertoo pystyvänsä jo paremmin kommunikoimaan asiakkaansa kanssa englanniksi, mutta erityisesti ääntäminen tuottaa hänelle edelleen vaikeuksia.
On todella vaikeaa opetella sujuvia vuorovaikutustaitoja kielellä, jota ei ole kuullut kouluaikojen jälkeen, ja silloinkin vain vähän, Loreti jatkaa. Giorgia Loreti ei ole heikon kielitaitonsa kanssa yksin. Italialaisten englannin kielen osaaminen on yleisesti ottaen vaatimatonta, kertoo kansainvälisen kielikoulun EF:n tutkimus, joka mittaa väestön englannin kielen taitoa. Italia sijoittui viime vuonna tutkimuksessa sijalle 24, kun maita oli mukana ympäri maailman yhteensä 54. Italiaa paremmin englantia puhutaan tutkimuksen mukaan muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Slovakiassa, Puolassa, Argentiinassa ja Japanissa. Listan kärkipaikkoja pitävät Pohjoismaat: parhaiten englantia taitavat ruotsalaiset, Suomi on neljännellä sijalla. Loretin mukaan kielitaitoa ei ole perinteisesti pidetty Italiassa samalla tavalla jokaisen oikeutena kuin vaikkapa Skandinaviassa. Päinvastoin, hyvä englannin kielen taito on mielletty Italiassa varakkaampien etuoikeudeksi: siitä maksetaan rahaa. Yhteiskunta ei kannusta Tutkimuksesta selviää myös, että kielitaito-ongelmat ovat yleisimpiä suurilla ikäluokilla. Alle 35-vuotiaat italialaiset sen sijaan osaavat englannin kieltä paremmin.
Nykyään monet opiskelevat englantia yksityisissä kielikouluissa tai avoimissa yliopistoissa, sillä he ymmärtävät englannin merkityksen maailmankielenä, jonka osaaminen on esimerkiksi työelämässä merkittä- vä vahvuus, Loreti pohtii. Roomalaisesta kielikoulusta Trinitystä vahvistetaan, että erityisen innokkaasti englantia opiskelevat nyt vastavalmistuneet ja nuoret työikäiset, joiden kieli-innostuksen syynä on usein maan talouden ja yhteiskunnan epävakaa tila. Entistä useampi joutuu tulevaisuudessa etsimään töitä ulkomailta, eikä pelkällä italian kielellä pärjää. Myös Loretin kieliopintojen takana on kansainvälinen unelma: hän haaveilee perheineen muutosta ulkomaille
JENNA VEHVILÄINEN
Sì, tietysti osaamme englantia – pian
Il 05/06/2013
Asianajaja Giorgia Loreti, 37, kertaa työhuoneellaan Roomassa Pariolin kaupunginosassa englannin kielioppia. Hän on opiskellut kieltä yksityisopettajan johdolla kerran viikossa viime syksystä alkaen.
Aloitin kieliopinnot, kun minuun otti yhteyttä Roomassa asuva englantilainen mies, joka tarvitsisi asianajajaa. En osannut vastata hänen lähettämäänsä englanninkieliseen sähköpostiin. Se oli minulle viimeinen pisara, Loreti muistelee. Yhdeksän kuukautta myö- hemmin Loreti kertoo pystyvänsä jo paremmin kommunikoimaan asiakkaansa kanssa englanniksi, mutta erityisesti ääntäminen tuottaa hänelle edelleen vaikeuksia.
On todella vaikeaa opetella sujuvia vuorovaikutustaitoja kielellä, jota ei ole kuullut kouluaikojen jälkeen, ja silloinkin vain vähän, Loreti jatkaa. Giorgia Loreti ei ole heikon kielitaitonsa kanssa yksin. Italialaisten englannin kielen osaaminen on yleisesti ottaen vaatimatonta, kertoo kansainvälisen kielikoulun EF:n tutkimus, joka mittaa väestön englannin kielen taitoa. Italia sijoittui viime vuonna tutkimuksessa sijalle 24, kun maita oli mukana ympäri maailman yhteensä 54. Italiaa paremmin englantia puhutaan tutkimuksen mukaan muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Slovakiassa, Puolassa, Argentiinassa ja Japanissa. Listan kärkipaikkoja pitävät Pohjoismaat: parhaiten englantia taitavat ruotsalaiset, Suomi on neljännellä sijalla. Loretin mukaan kielitaitoa ei ole perinteisesti pidetty Italiassa samalla tavalla jokaisen oikeutena kuin vaikkapa Skandinaviassa. Päinvastoin, hyvä englannin kielen taito on mielletty Italiassa varakkaampien etuoikeudeksi: siitä maksetaan rahaa. Yhteiskunta ei kannusta Tutkimuksesta selviää myös, että kielitaito-ongelmat ovat yleisimpiä suurilla ikäluokilla. Alle 35-vuotiaat italialaiset sen sijaan osaavat englannin kieltä paremmin.
Nykyään monet opiskelevat englantia yksityisissä kielikouluissa tai avoimissa yliopistoissa, sillä he ymmärtävät englannin merkityksen maailmankielenä, jonka osaaminen on esimerkiksi työelämässä merkittä- vä vahvuus, Loreti pohtii. Roomalaisesta kielikoulusta Trinitystä vahvistetaan, että erityisen innokkaasti englantia opiskelevat nyt vastavalmistuneet ja nuoret työikäiset, joiden kieli-innostuksen syynä on usein maan talouden ja yhteiskunnan epävakaa tila. Entistä useampi joutuu tulevaisuudessa etsimään töitä ulkomailta, eikä pelkällä italian kielellä pärjää. Myös Loretin kieliopintojen takana on kansainvälinen unelma: hän haaveilee perheineen muutosta ulkomaille
JENNA VEHVILÄINEN
